Talvikausi 2019 on nyt saatu pakettiin. Tammikuusta alkanut kausi piti sisällään melko tiukat P100-vauhtiset tammi- ja helmikuut. Sekä P50-painotteisemman maaliskuun sekä huhtikuun alun lyhyen kilpailukauden.
Tammikuun erityispiirteenä oli perinteiset hiihtolenkit joilla rakennettiin perustaa ilman tekniikkaa hajottavaa ”kynnys- ja kelausmättöä”. Kuukausi oli onnistunut vaikka nopeus oli aika pahasti hukassa raskaan treenikuorman alla.
Helmikuussa leireilimme Olympia-ryhmän kanssa Thaimaassa, jossa pääpaino oli kovassa P100 treenissä sekä kovissa salitreeneissä. Aamut sen sijaan keskityttiin tekniikan tutkiskeluun. Leiri oli onnistunut ja P100-vauhtisia 25-metrisiä kertyi 3:ssa viikossa arviolta noin 500kpl. Leirin lopulla kokonaiskuormitus alkoi kuitenkin jo tuntua kropassa, mutta ylilyönneiltä kuitenkin vältyttiin.
Maaliskuussa painopiste siirtyi P100-alueelta jo lähemmäs viidenkympin vauhteja ja salilla toistomäärät tippuivat ja painot kasvoivat. Alkuvuoden kova kuormitus ja vähäiset nopeuden tuntuivat kropassa ja kisavauhti ei löytynyt aivan odotetusti. Salilla voimatasot olivat kuitenkin nousseet jo selkävaivoja edeltäneelle tasolle ja osittain reilusti ylikin.
Kuunvaihteessa alkoi sitten lyhyt kilpailukausi, jolla tavoitteena oli jo alittaa Olympiaraja. Espoonlahdessa kisakauden avauksessa 100 vaparia kulki aikaan 51,22 (eli aavistuksen kovempaa kuin kertaakaan koko viime vuonna) Kestävyyden puolesta samaa vauhtia olisi jaksanut hyvin vielä ainakin 25 metriä, mutta keveys ja raikkaat kierrokset vielä uupuivat. 50 vapaauinnissa oli aikalailla samaa vaivaa, aika kuitenkin kokonaisuuteen nähden positiivinen 22,36.
Helsingissä järjestetty Suomen ensimmäinen Nordic Swim Tour osakilpailu jatkoi samaa sarjaa. Uinti oli pitkää ja vahvaa, kieroksiakin alkoi olla jo hieman paremmin, mutta keveys ja lennokkuus vei parhaan terän. Aika 22,29 oli kuitenkin jälleen askel oikeaan suuntaan. Olympiaraja 22,01 jäi kuitenkin ensiyrittämällä vielä saavuttamatta.
Helsingin kisan jälkeen allergiaoireet ja ihan oikea flunssakni iskivät päälle ja herkistelyn sijaan kroppa alkoi mennä jumiin. Talvikauden päätöskisa, Tukholmassa uitu Nordic Swim Tourin päätöskilpailu alkoikin tehokkaalla flunssan parantelulla ja kovalla fysioterapeutin käsittelyllä. Selkä aukesi ja flunssakin alkoi taittua, mutta paras suorituskyky kaikkosi niiden mukana. Startti oli kauden paras ja uintikin tasapainoinen. Tuloksena kuitenkin tiukan kilpailun voitto uudella Kilpailuennätyksellä 22,12, mutta Olympiaraja jäi kuitenkin tässä kohtaa vielä saavuttamatta. Lähtökohdat kohti kesää ovat kuitenkin hyvät.
Pääsiäisviikkoa vietettiin sitten pitkälti lomaillen ja lepäillen mutta heti tiistaina käynnistyi vuoden 2019 toinen treenisykli, joka huipentuu heinäkuun lopussa MM-kisoihin Korean Gwangjussa. Sitä ennen mielenkiintoisia kilpailuita esimerkiksi Monacossa ja Leppävaaran SM-altaassa.
