Viimeiset viikot ovat olleet treenien puolesta hyvää perusarkea, mutta terveyspuolella on tapahtunut senkin edestä! Olen kärsinyt erilaisista astmaoireista jo pidempään. Oireet ovat pahentuneet hiljalleen ja nyt vajaa 10kk ennen Olympialaisia asia päätettiin selvittää perusteellisesti. Astmatestit puhalluskokeineen ja viivajuoksuineen tehtiin Tampereella UKK-instituutissa.
Ennen koetta otettiin sydänfilmi levossa ja kuten ennenkin, kaikki oli kunnossa. Matalat huippu-urheilijan sykkeet. Ennen rasituskoetta testaaja kyseli maksimisykettä ja kerroin etten oikeastaan tiedä, kun sykemittarit eivät yli 220 lukemia pysty luotettavasti mittaamaan ja noihin lukemiin syke nousee jo melko helposti. Testaaja totesi ettei noin korkeat sykkeet kyllä ole ihan normaaleita, mutta asia sivuutettiin sillä erää, sain sykemittarin ja lähdimme pihalle tekemään 6-minuutin viivajuoksua. Juoksutestin jälkeen oli tarkoitus jatkaa puhalluskokeita.
Lähdin juoksemaan reipasta vauhtia, mutta tiesin että sprintterinä vauhti tulee hyytymään pikaisesti. Minuutin juoksun jälkeen alkoi hengästyttää kuten normaalistikin ja testaaja kyseli sykettä. Vilkaisin mittariin ja kerroin lukeman 208! Jatkoin juoksua ja reilun kahden minuutin kohdalla testaaja kysyi sykettä, ja pyysi lukemat 212 kuultuaan pysähtymään hetkeksi, jotta sai itse mitattua sykkeeni ranteesta.
Lyhyen pysähdyksen jälkeen jatkoin juoksua ja lopetimme reilun viiden minuutin jälkeen kun puhti alkoi jo loppua. Itse ajattelin että ihan normaaliahan tämä on, sprinttiuimari ei jaksa kestävyysjuoksua ja syke on sen perus 220. Näinhän se on aina ollut! Juoksun jälkeen menimme tekemään puhalluksia, mutta laboratoriossa oltiinkin valmiina iskemään EKG-pihat kiinni ja molemmat lääkärit kutsuttiin paikalle. Vähän aikaa ihmeteltyään lääkärit kertoivat tuomionsa: Supraventikulaarinen takykardia, eli selkosuomeksi rytmihäiriöt.
Puhalluskokeita jatkettiin ja tietyin väliajoin ja vaikka rasituksen jälkeiset rytmihäiriöt lakkasivat nopeasti istualteen tapahtuneet kovat puhallukset laukaisivat rytmihäiriöt uudestaan ja syke pomppasi jällee lukemiin 180.
Itse astmatestin tuloksena oli odotetusti se että keuhkoputket ovat turvoksissa ja sairastan Astmaa, mutta se suuri löydös olikin se että jo lapsesta asti korkealle kohoavat sykkeet johtuvatkin sydämen sähkötyshäiriön aiheuttamista sydänkohtauksista eikä esimerkiksi pituudesta!
Lääkärin tuomio oli se että jos rytmihäiriöt iskee päälle niin silloin ei voi kilpailla kun suorituskyky romahtaa ja lääkäri ehdottikin sydämen pikaista operointia jo ennen SM-kisoja. Itse operaatio tapahtuu tiivistettynä seuraavasti: nivustaipeesta mennään pienten putkien (katetrien) avulla reisilaskimon sisään, mistä putket uitetaan laskimoa pitkin sydämen sisään. Siellä sydämeen aiheutetaan sähkön avulla rytmihäiriö ja paikannetaan rakenne, joka rytmihäiriön aiheuttaa ja tämä rakenne poltetaan kuumentamalla se sähkön avulla 70 Celsius asteeseen. Pelkkä ajatus reisilaskimon kautta tapahtuvasta sydänoperaatiosta tuntui kuvottavalta, varsinkin kun itse rytmihäiriöt eivät ole varsinaisesti haitanneet, tai oikeammin en ole tajunnut koko rytmihäiriöiden olemassaoloa.
Parin päivän pohdiskelun ja asian tarkemman selvittelyn jälkeen päädyimme siihen, että kisaan tulevat SM- ja EM-kilpailut ensin ja sydän operoidaan vasta kilpailuiden jälkeen. Tämä todettiin parhaaksi vaihtoehdoksi, koska tämän tyyppisistä rytmihäiriöistä ei aiheudu vaaraa terveydelle ja havaitsen rytmihäiriöt vain kohonneena sykkeenä (200-250lyöntiä minuutissa) ja nopeana hyytymisenä kestävyyttä vaativissa suorituksissa.
Itse operaatio suoritetaan heti Israelin EM-kisojen jälkeen Tampereella TAYS Sydänsairaalassa ja kardiologien mukaan kyseessä on heille normaalihoitotoimenpide. Kaikesta vakuuttelusta huolimatta operaatio tietysti jännittää ehkä hieman pelottaakin, mutta toiveissa on että kun sydän ja keuhkot saadaan terveiksi ja toimimaan kuten niiden kuuluisi ja esimerkiksi palautuminen tehostuu, voisi edessä olla oma henkilökohtainen kilpailukykyloikka.
Päälajiin eli 50metrin kisasuoritukseen rytmihäiriöiden ei suuremmin pitäsi vaikuttaa, mutta jo 100:lla metrillä vaikutus voi olla huomattava, treenauksesta puhumattakaan. Nyt katseet ovat kuitenkin SM- ja EM-kilpailuissa, joihin mennään täysillä piittaamatta rytmihäiriöistä. Kun kisoista on maanataina 7.12. illalla kotiuduttu, voidaan ajatukset kääntää heti keskiviikkona odottavaan sydänoperaatioon, joka toivottavasti sujuu ongelmitta ja mahdollistaa entistä paremmat eväät Rion Olympiavalmistautumiselle.